Arkisto kategorialle Härkää

Steak Hunting @ Lappeenranta

Posted in Härkää, X-Files avainsanoilla , , , on helmikuu 11, 2011 by devilchef

Reippaan viikon verran kestäneen työkomennuksen aikana allekirjoittanut on etsiskellyt rouheita pihvejä Lappeenrannan maastosta. Ensinnäkin – näin lähellä rajaa ei sitten ennen olla oltu. Toisekseen – mihin hemmettiin sitä sitten menis? Onneksi iPhone ja Android -alustoille löytyy loistava sovellus nimeltään Eat.fi! Ensinnäkin – sovellus paikantaa isäntäväen kartalle ja näytää lähistöllä olevia ravintoloita, sekä juottoloita. Mikä parasta, palvelusta löytyy lisäksi käyttäjien arvosteluita, jolloin pystyt hieman haarukoimaan minne lähdet skruudaamaan. Ongelmana on vain arvosteluiden niukkuus. Koska kuntokuurissani oli menossa palautumisjakso, valikoitui kohteiksi hotellin lähistöltä löytyvät Olé, Tassos ja Wanha Makasiini.

. . .

Ravintola Olé

Olin jo hieman ennakkoon tutkaillut netistä raflan sivuja, sekä muita arvosteluita (no eipä montaa kylläkään löytynyt). Muutama kollega lisäksi kehui paikan grillipihvia, joten lets testataan!

Paikka on ihan mukavan oloinen, ripauksen espanjalaistyylinen ravintola Lappeenrannan keskustan liepeillä. Ensikosketus oli mukava – ei ruuhkaa, joten sopivaan nurkkaan lymyilemään. Tosin eikös se sanonta mennyt, että älä mene tyhjään ravintolaan? Grillipihviä mediumina, paholaisen hillolla – kiitos. Ruokajuomaksi tummaa olusta, sekä punkkua ja odottelemaan, josko ennakkoon kehuttu pihveröinen lunastaisi ennakko-odotukset. Nooh – eipä tuo esteettisesti mikään hitti ollut. Jokseenkin tuli sellainen fiilis, että mieluummin sitten kunnolla tavaraa lautaselle, viis miltä näyttää. Taisi se Sikke Sumarikin sanoa, että se maku kuitenkin ratkaiseen – no maistetaan. Sen verran monta pihviä on tullut vedettyä, sekä itsekkin tullut paistettua, että jonkinlainen odotusarvo pitää pihville olla. Ja niin oli. Valitettavasti tällä kertaa ne ei tosin kohdanneet ja pihvi pääseekin vain tyydyttävälle tasolle. Pihvi oli vetinen ja mauton. Kypsyys ihan ok, mutta eipä oikein mitään muuta sanottavaa. Olikohan kunnolla parilaa edes nähnyt tai oliko edes tuoretta laisinkaan. Paholaisen hillo hieman pelasti tilannetta ja olikin erittäin hyvää. Paikka toimii varmasti lounasravintolana mainiosti, mutta pihviä en siellä toistamiseen uskaltaisi tilata. Henkilökunta oli asiallista ja kävipä jopa muutaman kerran tarkistamassa allekirjoittaneen nestetasapainoa kunnossa – kiitos tästä.

. . .

Ravintola Tassos

Odotukset korkealla marssin seuraavaksi Valtakadulla sijaisevaan kreikkalaistyyppiseen ravintola Tassokseen. Ennakkotiedot Eat.fi:stä, sekä muutamalta kollegalta. Josko täältä löytyy kunnon pihviä? Ainakin ensituntuma mestaan on odottava. Paikka miellyttävän oloinen ja vastaanotto on ystävällinen. Kynttilät pöytään ja sitä tummaa olusta kiitos. Listalta valikoituu, kuin ennakoituna grillipihvi mediumina. Tarjolla on myös ihan napakka salaattipöytä, josta löytyy myös hyvää fetaa, oliiveja ja sipulia, sekä tuoretta leipää. Ihan toimivaa ajan tappamista. Pihvi tulee nopeasti ja kaikki ok. Makua on reippaasti, ehkäpä suola & mustapippuri olisi riittänyt, mutta päällä on jokin mausteseos – oisko se nyt sitten jotain kreikkalaistyyppistä (perinteinen toimii kuitenkin paremmin). Hyvää ja maistuvaa, joskin eniten ihmetyttää pihvin paksuus. Tämä oli lähempänä leikettä tai nuijittua lehtipihviä, kuin grillipihviä, johon allekirjoittanut on tottunut. Paprikadippi ja fetakuorutettu tomaatti toimii hyvin, mutta siihen tämä kokemus sitten jäikin. Alun mukavan vastaaoton jälkeen henkilökuntaa ei sitten kiinnostanutkaan lainkaan. Se on vain näin, että nestehukka ajaa ketutukseen ja sitä onkin sitten hankala korjata. Jep – pihvit naamarissa ja sitten venttaillaan, josko jotain kiinnostaa edes lasku tuoda anelematta. Skippaan peräruoat ja otan laskun. Hyvää safkaa, kiitos – mutta kaiken hyvän fiiliksen romuttaa välinpitämätön palvelu. Nyt on sitte Tassoskin nähty!

. . .

Wanha Makasiini

Semihypetystä löytyy verkosta jonkin verran, joten pakkohan tämä oli käydä testaamassa. Ensivaikutelmana tästä paikasta huokuu tunnelmallisuus. Paikka on juuri sellainen, jossa allekirjoittaneelta katoaa ajantaju, sekä järkiperäinen ajattelu – tunteella mennään ja se normaalisti tietää mukavaa loppulaskua.

Pöytään päästyämme kynttilät liekille ja herkkää tunnelmaa vanhoille ruttunaamoille kera tumman oluen. Mestassa oli menossa pihviviikot ja tarjolla oli myös listalta poikkeavia annoksia, kuten hevosta yms. mukavaa. Itse nappasin annokseksi juurikin hieman järeämmän setin, joka piti sisällään myös grillipihvin. Lisäksi mukana oli kanaa ja possua vartaassa. Kotvan kuluttua annokset pöytään ja rock & roll! Tällä kertaa pihvi ensinnäkin näytti siltä, mitä grillipihvin (härän ulkofile) pitääkin näyttää. Pinta on reippaan ruskea – rapea ja mehukas. Mausteena suolaa ja mustapippuria. Kypsyysaste juurikin haluttu, eikä varmastikaan ollut mikään vaikea paistaa – eihän? No miltä sitten maistuu? Helvetin hyvältä! Nyt alkoi pihvi nousemaan sille asetettuihin odotusarvoihin. Maustevoi oli erillään dipin omaisesti, jolloin sen määrää pystyi itse tuunaamaan. Sipulirenkaat taisi olla peruspakasteita, joskin ei haitannut. Kana-possuvarras oli maistuvaa, joskin ei mikään välttämätön pihvin rinnalla – nyt vain oli nälkä!

Kun kerran pihvi päräyttää tajunnan, voiko sen tuomaa fiilistä sitten mikään pilata? Kyllä voi ja todella helpostikin. Siihen riittää vain ripaus välinpitämättömyyttä henkilökunnan suunnalta ja tätä on hyvä varmaan hieman avata lopuksi.

Mikä erottaa surkean palvelun hyvästä palvelusta? Ero saattaa olla joillekin meistä mitättömän pieni. Riittää kuitenkin, mikäli se vaikuuttaa juuri SINUN omaan fiilikseen. Kun tarjoilijat ovat aidosti kiinnostuneita, että juuri SINUN kokemuksesi on paras mahdollinen, silloin puhutaan juurikin fiiliksestä. Minulle riittää aito ja iloinen ote läpi ruokailun. Edes pari kertaa tänä aikana olisi hyvä tarkistaa ruokajuomien riittäminen ilman, että joudut itse tuskailemaan ja etsimään katseellasi tarjoilijaa. Toisekseen törmään siihen, että joku käy koko ajan kysymässä “Maistuuko?” Anteeksi vain, mutta myös selvä teennäinen “Meidän nyt on pakko kysyä, kun käskettiin” ei vain toimi. Tarjoilijalla on siis paljonkin pelissä, joskin suurin virhe taitaa olla uskomus, että kaikki viihtyvät, kun ovat hiljaa, sekä riittää, että olet paikalla tarvittaessa. En itse ole mikään ruokakriitikko, syön elääkseni ja elän syödäkseni – välillä ihan mitä vain. Enemmänkin koen asioita tunteen kautta. Paikka, ruoka ja ihmiset. Hyvä ruoka ei pelasta keskinkertaista palvelua, ja toisinpäin.

No olisiko huonosta pihvistä pitänyt valittaa? Entä olisiko pitänyt vaatia palvelua? Osan mielestä varmasti – mutta miksi? Jos kerran se pihvi oli huono, se oli ja pilasi fiiliksen. Ei se fiilis palaudu hyvityksellä ja sama pätee palveluun. Toisekseen en aina usko, että henkilökohtainen palautteeni mitenkään vaikuttaa jatkossa. Toki poikkeuksiakin on, mutta muutokseen alkaa vaikuttaa vasta yleinen palaute. Minä koen, että henkilökohtainen hyvitys on vain yksi keino vaikuttaa mielipiteeseeni paikasta, mutta en usko sillä olevan muuta vaikutusta. Saatan ehkä antaa hieman positiivisemman palautteen, mutta paikan tai safkan taso pysynee ennalla ja tässä kohtaa haluaisin olla pahasti väärässä!

Chili-Aurapannu

Posted in Chili, Härkää avainsanoilla , , , , , , , on syyskuu 7, 2010 by devilchef

Sisäfilettä Kauhukeittiön kevyeen tapaan

  • härän sisäfilettä
  • parsaa
  • marinoituja grillikasviksia
  • loraus ruokakermaa (15%)
  • Aurajuusto -murua
  • Poppamiehen Habanero-Jolokia -pyrettä
  • suolaa, ruokosokeria & 1 lime

WIngs -kastiketestiä vielä lykätessä ajattelin pyöräyttää viikonlopun tykötarpeistä kevyen kermaisen, hieman tulisen pyttipannun. Homma lähti hieman lapasesta ja lopputuloksena on yksi Kauhukeittiön parhaista resepteistä.

Kiehauta vettä, jossa on 1rkl suolaa, 1rkl ruokosokeria ja yhden limen mehu. Keitä parsoja hetken ja nosta sivuun. Leikkää härän sisäfileestä muutama hieman paksumpi pala, pyörittele pyöreään muotoon, sekä mausta suolalla ja mustapippurilla. Anna lihan lämmetä ennen paistamista ja sitten vaan valurautapannu kuumaksi, voita perään ja sihisemään. Muutama minuutti ja pihvipalat ympäri.

Grillikasviksia löytyi hieman vahingossa jääkaapista. Öljyllä ja Balsamicolla marinoitua punasipulia ja porkkanaa, sekä tuoreita Timjamin lehtiä ja reippaasti mustapippuria. Wokkipannun kautta rapeutta ja ja pihvipalojen rinnalle. Mukaan loraus kermaa, chilipyrettä (3 tl) ja Aurajuustomurua, hieman sekoitellen kasviksia, kunnes juusto alkaa sulaa. Lisää vielä parsat, anna hetken hautua ja nosta pois huilaamaan. Anne hetken jäähtyä ennen tajunnan räjäyttämistä.

Chilipyre on tulista, joskin pieni hauduttaminen saattaa hieman leikata tulisuutta. Silti potkua on riittävästi. Aurajuustoa ja kermaa – parsaa ja kasviksia. Näiden kavereiden kanssa sisäfile pääsee oikeuksiinsa. Mikäli maltat antaa pannun hieman odottaa, sisäfile suorastaan sulaa suuhun. Joskin hieman nöyrästä on koitettu mennä eteenpäin, tämä setti on loistava. Mikäli chilit ei putoa, tästä kannattaa tuunata oma versio. Pitäisi varmaan etsiä hieman pienemmät valurausetit, yhden annoksen kokoisina. Sellainen fiilis, että tuollainen täysikokoinen pannu saattaa olla liian tuhti jatkossa.

Habanero Steak

Posted in Härkää, Kastikkeita ja makua, Kasviksia avainsanoilla , , , , , , , , on elokuu 15, 2010 by devilchef

Pippurikastiketta, grillikasviksia & Cheddar -juustokastiketta

  • härän ulkofilettä
  • porkkanaa, paprikaa, punasipulia & Timjamia
  • jalapenoja
  • 1 Habanero
  • 1 prk ruokakermaa
  • Dijon -sinappia
  • härkäfondia
  • Cheddar -juustokastiketta
  • ranskalaista -salaatinkastiketta
  • Balsamicoa
  • Blairin chilikastiketta
  • merisuolaa & mustapippuria
  • viher-rose-musta-valko -pippurisekoitusta
  • oliiviöljyä
  • plo punaviiniä
  • Johnny Cash: Ring of Fire

Jonkin aikaa on Kauhukeittiössä menty jälkihöyryillä. Hyvää on haettu, mutta turhaan. Onko se sitten niin, notta todellakin kokemus ja kokeileminen tekee mestarin? Saattaa olla, joskin mukaan on kuitenkin pakko laskea myös vahingossa onnistuneet annokset. Tai sitten kyseessä on vain oman itsekriittisyyden ja julkaisurajan selvä tasonousu. Tänään julkaisussa on annoskokonaisuus, jossa härkää parilalla, sekä alapolttimella. Kauhukeittiön pippurikastike, Cheddarjuustokastike, sekä grillikasvikset.

Grillikasvikset

Tee kuoritusta porkkanasta viistoittain viipaleita, pieniä paloja paprikasta ja punasipulista. Päälle merisuolaa ja mustapippuria, jonkin verran tuoretta Timjamia, loraus Balsamicoa ja oliiviöljyä. Laita nestettä vain hieman, sekoita ja jätä maistumaan. Liika öljyä leimahtaa, kun heität kasvikset kuumalle pannulle. Tänään kasvikset tehtiin valurautapannulla, joka oli grillissä, ritilän päällä. Samalle pannulle meni jalapenot, sekä puolitettu Habanero.

Kauhukettiön pippurikastike

Purkillinen ruokakermaa (15%) kattilaan ja perään 3 reipasta teelusikallista Dijon -sinappia. Mukaan ripaus mustapippuria, sekä viher-rose-valko-mustapippurisekoitusta rouhittuna. Lisää loraus härkäfondia, jolloin suolaa ei tarvita. Annetaan hiljaksiin hautua ja lisätään pippureita oman maun mukaisesti. Helvetinköökissä pippuria meni reippaasti ja näin oli myös makuakin.

Cheddar -juustokastike

Lasikulhoon reipas töräys Cheddar -juustokastiketta – mikroon minuutiksi, jolloin koostumus saadaan muokattavaksi. Perään ranskalaista -salaatinkastiketta ja sekaisin. Lisää tuoretta Timjamia, sekä hieman Blairin mietoa chilikastiketta. Ripaus mustapippuria ja Balsamicoa. Sekoita, maista ja lisää eri maustealueita tarpeen mukaan. Sopii erinomaisesti nachojen, pihvin, jalapenojen yms. kylkeen kastikkeena tai dippinä.

Valurautainen paistinpannu otti ehkä hieman liikaa lämpöä grillissä eli kasvikset valmistui alle aikayksikön (mistä lie sanonta). Heitin lämpöä alas ja yhteen nurkkaan jalapenot ja kolmanteen Haberot. Ensimmäinen pihvi tehtiin perinteisesti grilliparilalla, muuamia minuutteja/puoli. Ennen grillaamista molemmat puolet suolaa/pippuria ja reipasta painelua. Grillikasvikset alle, pihvi päälle rauhoittumaan, kylkeen jalapenot ja rinnalle Cheddar -juustokastike. Päälle pippurikastike ja koristeeksi ripaus tuota monipippurisekoitusta, sekä pariloidut Habanerot. Job done – almost.

Toiselle pihville päätin testailla Lantikan alapoltin toimintoa. Manuskan mukaan kyse on infrapunapolttimesta – älä kysy enempää – tänään testattiin kyseistä toimintoa ensi kertaa pihville. Poltin päälle, pari minuuttia alkulämpöä täysillä ja härkä testiin. Minuutin jälkeen samalle puolelle varttikierros, jotta pintaan saadaan kivat ristikot. Kolmas minuutti lähtee jo toiselle puolle ja neljäs jälleen varttikierroksen käännettynä. Lopputulos. Medium+ erittäin rapealla pinnalla, ERITTÄIN mehukkaalla sisuksella. En tiedä oliko tuuria mukana, mutta tästä taitaa tulla haastaja pariloudulle härälle. Pinta tosiaan oli rapeahko, mutta sisus normaaliparilaan verrattuna mehukkaampi. Pitänee vielä testailla hieman lyhyemmällä paistoajalla, jolloin päästään medium- sfääreihin. Anyway – jälleen kerran huomasin, että hyvä liha, hieman pintamaustetta ja nopea paisto kuumalla tietää hyvää pihviä. Alapoltin pitänee ottaa lähempään tutkiskeluun ja testaukseen. Uuden grillin parila alkaa jo toimia kohtalaisesti eli pihvi-iltoja on jatkossa luvassa enemmänkin. Habanero polttaa tullessa – ja myös mennessä. Huomenna muistuu Johnnyn sanat ja sävelmät – Ring of Fire!

Steak Vidic

Posted in Härkää, Kastikkeita ja makua avainsanoilla , , , , on marraskuu 24, 2009 by devilchef

konuliekkibeefLiekitettyä härkää konjakkikastikkeella

  • härän ulkofiletta
  • mustapippuria ja suolaa
  • oliiviöljyä
  • konjakkia liekittämiseen
  • purkki ruokekermaa
  • Dijon -sinappia

Viimeisestä härkäpihvin liekityssessiosta onkin jo vierähtänyt reippaasti aikaa. Viskifanaatikkona nöyrryin kuitenkin hoitamaan liekityksen perinteisemmin konjakilla, jonka jälkipoltoista syntyy erinomainen kastike. Tänään pihviin saatiin luonnetta ja asennetta – Nemanja!

Ota liha lämpiämään n. tuntia ennen paistamista ja leikkaa n. parin sentin paksuiset pihvit. Päälle öljyä ja mustapippuria sen verran, että tuntuu! Painele pihvejä jonkin verran öljyssä ja pippurissa, jätä odottamaan pannun kuumenemista. Paistetaan mieltymysten mukaan pannulla, n. 3/4 min + 3/4 min = medium. Ota pannu pois tulilta ja anna pihvin hetken huilata. Lorauta sekaan konjakkia ja liekkiä perään. Liekityksen kanssa on syytä olla varovainen. Liekki leimauttaa helposti karvat käsistä, eikä keittiön savuefekteiltä pahemmin vältytä. Kauhukeittiön touhulistan ykkössuosikki “näin testaat palovaroittimen toimintaa”. Ethän myöskään tuikkaa settiä tuleen liesituulettimen alla – saattaa tulla rapeampi lopputulos, kuin oli tarkoitus. Ota pihvit pois pannulta lämpimälle lautaselle ja anna vetäytyä folion alla sillä aikaa (n. 4-5 min), kun päräytät kastikkeen.

Konjakki -kastike pippuripihveille

Kaada ruokakerma pannulle paistonesteen sekaan. Lisää reipas mälli sinappia ja mustapippuria, sekä ripaus suolaa. Loraus vielä konjakkia ja annetaan muhia n. 5 min. Maista ja mausta tarpeiden, sekä mieltymysten mukaisesti.

Kasaa koko komeus lautaselle ja nautiskele tuhdin punaviinin kera. Kylkeen liekitettyä sipulia ja astetta rouheempia uuniperunoita. Taitaa Carterin poikakin liekittää pihviä!

“If Your having girlproblem I feel bad for You son. Igot 99 problems, but bitch ain’t one”


Rullakebab

Posted in Härkää avainsanoilla , , on marraskuu 13, 2009 by devilchef

rullaatirullaaKebabyllärikäärö

  • Kebab -lihaa (ei voi olla liikaa)
  • salaattia, tomaattia, sipulia
  • Tsatsiki -kastiketta
  • Kebab -kastiketta
  • pitsataikinaa tai tortillawrappi

Antakaa meille meidän darrapäivän kebab! Muistithan muuten ennen viikonlopun kemustuksia väsätä jääkaapin täyteen kebabia? Hyvä! Täähän on melkein, kuin tortillawrappejä laittais. Oon itse rullakebabfani ja eri variaatioita löytyy nettiresepteistä moniakin. Eipä muuten itelle tullut mieleen tehdä tätä tortillawrapista, saati pitsataikinasta, jota oli tämän blogin innoittamana pakko apinoida.

Tee tarvittaessa pieni pala pitsataikinaa, josta leivinpaperille ohuen ohut pohja. Uuniin tehoja niin paljon, kuin irtoaa – meillä tulee kierrosrajotin vastaan klo 275. Pohja uuniin muutamiksi minuuteiksi ettei kovetu. Haa – ilmareikiä? Haarukalla? Pohja oli, kuin ilmapallo, mutta onnistui – en olis uskonut. Nakkaa keskelle koko pohjan leveydelle tsatsikia, kasaa keskelle salaattia ja päälle lihaa. Hieman lisää sitä lihaa! Päälle vielä kebab -kastiketta ja koko komeus rullalle. Kastiketta saa roiskia reippaasti – ainakin itse pidän pitaleivästä, joka lilluu kastikeessa (rasvassa). Pakko vaan todeta, että hemmetin onnistunut. Pitsapohjaan ja kastikkeisiin riittävästi makua ja potkua.

4devilii

Riisikebab

Posted in Härkää avainsanoilla , , on marraskuu 12, 2009 by devilchef

ricekebabRypyt sileiksi syömällä!

Ensikosketus kebabien maailmaan tuli about 13 vuotta sitten. Joku saattaa muistaa Vorssan suunnalla, Kauppakadulla Marmaris -nimisen kebabmestan. Legendaarinen! Riisikebabia lähti pihalle hintaa 20 markkaa. Se yks lyhyt kaveri sai ansaitusti lempinimen Pikkumies ja ajottain meno oli aamuöisin aika railakasta. Nostalgiaa ajoilta “kaikki oli toisin” tai sitten vain aika kultaa muistot…

Jos et vielä ole koeponnistanut tätä riisiä, tee se nyt. Kebabit on valmiina lastuina odottelemassa, että heität ne pannulle. Salaatti kastikkeineen odottaa lähtökäskyä. Tarvitaan vielä hieman kebab -kastiketta ja tässä yksi vaihtoehto:

Kebab -kastike I

  • purkki paseerattua tomaattia
  • 2-3 valkosipulinkynttä
  • 1 sipuli
  • öljyä 2-3 rkl tai loraus – fiiliksen mukaan
  • 1 rkl omenaviinietikkaa
  • 1 rkl tomaattipyrettä
  • 1 tl mustapippuria
  • 1 tl basilikaa
  • 1 tl oreganoa
  • Tabasco (Garlic) mieltymysten mukaan
  • suolaa ja sokeria maun mukaan

Kuullota hienonnetut sipulit tilkassa öljyä, lisää tomaattihässäkkä ja loput ainesosat. Anna pöristä hiljaksiin 20-30 min, anna hieman jäähtyä ja mausta lopuksi suolalla, sokerilla ja Tabascolla. Aja tasaiseksi tehiksessä. Kebab -kastikkeita löytyy varmasti yhtä monta, kuin kokkejan, tässä yksi niistä. Kastike oli hyvä, mutta siitä puuttuu jotain…

Riisiä alle, lihaa päälle (reippaasti lihaa). Salaatit kylkeen ja päälle kastikkeita mieltymysten mukaan. Ylittää odotukset ja jättää vielä varaa tasonostoille. Kaipaa ehkäpä jotain raikasta ja tulista rinnalle. Anyway, yhdessä jääkylmän Colan kanssa pelastaa varmasti darrapäivän, jos toisenkin. Mättöö ja futista – kiitos!

3devilii

Kebab

Posted in Härkää avainsanoilla , , , on marraskuu 12, 2009 by devilchef

kebab1Darrapäivän pelastaja – Herr Kebab

  • 800g naudan jauhelihaa
  • 35g aromisuolaa
  • 15g mustapippuria (HOT)
  • ½ tl Worchestershire -kastiketta
  • 1/4 tl nestemäistä savua
  • Grolsch: 4-pack
  • Danzig: I – IV

Taitanee olla jo muutaman vuoden tauko, kun viimeksi on kotitekoista kebabia laittanut. Onkin siis korkea aika lämmitellä aihe uudelleen ja kokeilla hieman eri variaatioita perinteisestä Iskender -versiosta. Ei muuta, kuin Grolschi kokille ja pimeän puolen Elvistä koneeseen. Danzigin alkupään tuotannossa on sen verran voimaa, että sopii erinomaisesti äijämäiseen aiheeseen – Do you wanna bang heads with me?

Liha kulhoon ja mausteet perässä. Tuolla määrällä valmis kebab maistuu… mustapippurille! Juuri samainen muistikuva oli aikaisemmista päräytyksistä, että tuo määrä puskee läpi liian dominoivasti. Suosittelen heittämään hieman alle. Lisäksi mukaan voisi heittää esim. paprikaa tai chiliä. Aja massa sekaisin koneella ja jatka nyrkkipelillä. Mitä tasaisempi massa, sen parempi. Kun jööti on saanut tarpeeksi pataan, muotoile sopivan paksu pötkylä folion päälle. Nyt kannattaa hieroa, että lötkö on sopivan tasainen. Kääri mahdollisimman tiukkaan foliota kaverin ympäri. Foliopötkö vuokaan tai pellille ja uuniin. Paistetaan 100 asteessa nelisen tuntia, kuunnellaan Danzigin sulosointuja ja juodaan loistavaa olutta. Anna jäähtyä ja vetäytyä – mieluusti seuraavaan päivään. Sivalla pitkittäis suunnassa ohuita, pitkiä lastuja ja pyöräytä lastut paistinpannulla tilkassa öljyä ja tarjoile esim. riisin tai pitan kera.

Muistelin, että liha jonkin verran kuivahtaa tuossa pitkässä polttoajassa. Pitänee kokeilla seuraava hieman lyhyemmällä ajalla. Myäs lihan rasvaisuudella saattaapi olla merkitystä. Tosin jo perus 10% liha puskee mehut pihalle. Pitää kuitenkin todeta, että helpolla tulee käyttökelpoista kamaa. Varsinkin, jos viitsii pyöräyttää lastut pannulla, hakee hieman väriä ja öljyä pintaan. Ehkäpä ens kesälle saadaan aikaiseksi seuraavan lainen setti:

3devilii

Pimped Pestopastaloota

Posted in Härkää avainsanoilla , , on heinäkuu 9, 2009 by devilchef

pennepastaPiru teki makaronilaatikkoa

  • Jauhelihaa (about 700g)
  • Pestopasta 5dl
  • tomaatteja
  • kirsikkatomaatteja
  • nippu tuoretta Basilikaa
  • valkosipuli
  • punasipuli
  • prk fetaa
  • juustoraastetta
  • mustapippuri
  • Bacon Salt Maple

Pitkästä aikaa jälleen postauspuuhissa. Repeilin tuossa jokin aika sitten, kun piti pennuille tehdä makaroonilaatikkoa. Jep – se on mitä helpoin, mutta silti joutu googlaan ohjeen! Taitaa nuoruus kesiä pahemman kerran ja vaihtua vanhuuteen. Rakastan tuoreen basilikan ja mustapippurin tuoksua. Alle tomaattia ja juustoa.

Uuniin lämpöjä n. 200 astetta ja pastat tulille. Testissä pestopastaa, jolle isot peukut. Keitä 5 min, siivilöi ja huuhtele kylmällä vedellä – sivuun. Valkosipulinkynsi ja yksi punasipuli hienoksi ja hetki pannulle öljyn kanssa. Ruskista jauheliha parissa erässä (osa muistaa lehdistä sen naurettavan jutun… ei vai?) Mausta koko jauheliha Bacon Saltilla ja sekoita kulhossa pestopastan kanssa. Heitä tehikseen useampi tomaatti – about 4-5 ja ajale sopivaksi salsaksi. Siivilöi liika neste pois, painele hieman siivilissä ja jätä odottamaan. Silppua tuore basilikanippu tomaatin sekaan, perään mustapippuria ja ehkä loraus öljyä.

Vuokaan ensimmäinen kerros pastaa ja lihaa. Päälle tomaattimurska-basilika. Kippaa seuraavaksi päälle purkillinen fetaa (EU:ssa salaattijuustokuutio). Levitä päälle loput pasta-lihasetistä. Päälle halkaistuja kirsikka tomaatteja. Tai tomaatti jossain muussa kiinteässä muodossa. Vähäkalorisen luomuksen kruunaa juustoraastehuntu. Päälle ripaus oreganoa ja uuniin 30-60min.

Jaa – ihan hyvää kuulkaas! Johtunee vissiin siitä, että rakastan pastaa ylipäänsä. Toi Bacon Saltti on muuten oiva mauste. Löytynee eri säväreille ja sopii myös vegeosastolle. Kasvisruokaa, joka maistuu pekonille… Kolme pirua helppouden ja haasteettomuuden vuoksi (kahden pirun logot oli oikeesti loppu). Mausta jopa enemmän…

3devilii

Classic Big Mac

Posted in Burgereita, Härkää avainsanoilla , , , on kesäkuu 9, 2009 by devilchef

classig_big_macBig Mac, Big Mac, Big Mac, Big Mac…

  • hyvää jauhelihaa pihveille
  • Big Mac -majoa
  • suolakurkkuja
  • sipulia
  • rapeaa salaattia
  • cheddaria
  • burgeripullaa
  • jotain, mitä ei saa Macistä…

Pitikin mennä taas tekeen burgereita – näihin jää koukkuun! El Classico – Le Big Mac. Varmaankin yksi maailman tunnetuimmista burgereista. Tosin itse en Big Macista kovinkaan suuria kiksejä saa. Varsinkin kun yleensä Macistä saat sen parhaat hetkensä nähneen yksilön, jonka nahistunut mössöleipä kätkee sisäänsä pihviä ja lämmintä salaattia. Silti sen vetää naamariin antaumukselle. Netti on puolillaan erilaisia versioita tästä klassikosta, joten pakkohan se on aloittaa testailut, millä lähimmäksi päästään. Tosin mystisempi taitaa olla kuitenkin Big Macin majoneesi, kuin itse pihvi ja rakennusjärjestys. Varioin hieman Todd Wilburin ohjetta – tai ainakin luulen niin…

Aloita projekti tekemällä pihviaines. Laiskana apinoin härskisti tätä ohjetta pihveille ja jätin muutamaksin tunniksi kylmään. Joissain ohjeissa pihvit on laitettu jopa pakkaseen ennen paistamista – pitää testailla tämäkin variaatio jossakin vaiheessa. Koska kyseessä on kerrosburgeri älä tee liian iso pihvejä. Golfpallon kokonen pala per pihvi, pamauta pöytään ja muotoile kaunis ja tasainen pihvi (2kpl).

Onko joku nähnyt 3-osaisia burgeripullia? Ainakin itse jouduin tuunaamaan kahdestaä kokonaisesta leikkaamalla toisen kahtia ja toisen yläosasta tein välilevyn (middle bun). Muutama slaissi sipulia ja suolakurkun viipaleet valmiiksi odottelemaan kasausta. Jäljelle jää enää Big Mac -majo. Tässä yksi versio, joka pääsee kenties aika lähelle nimeään ja toimii kyllä erinomaisesti jo sellaisenaan:

So called Big Mac -majo

  • 1dl majoneesia
  • 2 rkl amerikan kurkkusalaattia
  • 1 rkl valkoviinietikkaa
  • 1-2 rkl sipulihaketta
  • 2 rkl Thousand Island -kastiketta
  • 1 tl paprikajauhetta
  • 1 rkl sokeria
  • ripaus suolaa

Paista pihvit kuumalla grillipannulla, loppuvaiheilla lisää burgeripullat, joiden sisäpinnoille ripaus oljyä. Painele leipiä, jotta saat kauniit paistoviivat ja rapeutta. Ota pannu pois tulilta ja rakenna klassikko:

Rakennusjärjestys:

  • pohja
  • majoa
  • sipulirenkaita
  • salaatinlehtiä
  • cheddar
  • 1. pihvi
  • välilevypulla
  • majoa
  • sipulirenkaita
  • salaatinlehtiä
  • suolakurkkua
  • 2. pihvi
  • kansi

Kasaa koko komeus lautaselle rapeiden ranskalaisten viereen. Burgerifanaatikoille suosittelen kuitenkin hieman puristamaan kasaan ja lyömään servettiin tai muuhun burgeritaskuhässäkkään. Tätä beastiä pitää todellakin vetää fiiliksellä, koska lopputulos on erittäinkin onnistunut. Ja onnistuneen kokkauksen jälkeen avaat myös kylmät oluet, koska omassa pikku Mac -ravintolassamme ne kuuluvat jokaiseen ateriaan – EXTRA LARGE ONLY. Burgerissa havaittavissa pieniä Mac -vivahteita ja kokonaisuutena helvetin hyvä kerrosburgeri. Burgeri on rouheempi ja äijämäisempi, kuin The Original. Varma klassikko, mikäli mielit burgeripippaloita järjestää! Tämä kerrosburgeri ansaitsee milloin vain 4 deviliä, mutta jätetään tarkoituksella kolmeen. Tutkaillaan tälle vielä pärisevämpi pihviaines ja alamme jo olla lähellä tämän kesän The Burgeria.

3devilii

Basic Burger

Posted in Burgereita, Härkää avainsanoilla , , on kesäkuu 8, 2009 by devilchef

burgeriPeruspurseri

  • n. 300g häränpaistia
  • sipulia & tomaattia
  • valkosipulia
  • munan keltuainen
  • tuoretta persiljaa (kuivattu ok)
  • Worchestershire -kastiketta
  • Dijon -sinappia
  • ketsuppia
  • mustapippuria ja suolaa
  • rapeaa salaattia
  • cheddarjuustoa
  • chilimajoneesia
  • burgeripullaa

Anna meille meidän jokapäiväinen burgerimme. Kauhukeittiö pääsee vihdoinkin avaamaan kesäkauden omalla Burgeri -osiollaan. Tavoite on tänä suvena löytää The Burger eli pursereiden kunkku. Toistaiseksi se taitaa olla BK:n Whopper.

Tämän päivän burgeritestiin pääsi pala häränpaistia, joka jauhettiin myllyllä. Liha isoon kulhoon ja perässä nakattiin puolikas sipuli ja puolikas valkosipuli hienonnettuna. Munan keltuainen, Worchestershire kastiketta n. ½ rkl ja Dijon sipappia ½ tl. Tuoretta persiljaa n. rkl tai tässä tapauksessa kuivattua. Myllystä pippuria ja merisuolaa, sekoita. Tee pihvit (tyyli vapaa). Ainakin grillatessa burgeripihvit kokevat lihapullaefektin. Paina keskelle pihviä “pieni kuoppa”. Näin ollen saat grillistä pihvejä lihapullien sijaan. Annetaan vielä hetken miettiä kylmässä ja ennen paistoa lämpimään.

Valmistele tomaatin ja sipulin viipaleet, isoja rapeita salaatinlehtiä. Chilimajoneesissa oikaisin ja käytin valmismajoa, johon sekoitin yhden punaisen chilin hienonnettuna. Leikkaa burgeripullat, ripaus oliiviöljyä sisäpuolella ja hiero puolikkaalla valkosipulinkynnellä molemmat sisäpuolet puolet. Osa sanoo, että parhaissa burgereissa on myös paras pulla. Miehisellä yksinkertaisuudessa päädyin lähikaupan valmispulliin (onko tämä sama, kuin valmismarinadi?)

Grillaa pihvit pannulla oliiviöljyssä tai grillissä. Heitä loppuvaiheilla myös burgeripullat grilliin tai grillipannulle. Cheddar kannattaa heittää pihvin päälle jo pannulla, kun kaverit alkaa olemaan valmiita. Juusto ehtii hieman hakea fiilistä ja kevyesti sulaa.

Järjestys (tai aivan sama)

  • pohja
  • chilimajo
  • salaatinlehdet
  • pihvi cheddarilla
  • tomaatti
  • sipulit
  • kansi, jossa ketsuppia ja sinappia
  • lärviin

Perusburgeri, jonka tekeminen oli yhtä helppoa ja nopeaa, kuin sukkien vaihto. Tämä purseri ansaitsee kolme Deviliä!

3devilii

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 39 muun seuraajan joukkoon