Nyt meni hermot! Olen viime kuukaudet ostanut ja syönyt kilokaupalla siipiä, marinoinut ja paahtanut uunissa. Alan jo hiljaksiin luovuttamaan ja tulla siihen lopputulokseen, että uunisiivistä ei ole kilpailemaan friteerattujen tai grillattujen siipien kanssa. Lähtökohta nyt oli jo alunperinkin selvää, mutta piti tätäkin sitten kokeilla ja kartuttaa kokemusta. Vinkkejä lopputuloksen viilaukseen otetaan erittäin mielellään vastaan!

Yleisesti – itse liha maistuu jokseenkin samalta riippuen valmistustavasta. Uunissa, grillissä tai friteerattuna – liha on kanaa ja maistuu kanalle. Pointti onkin kuoren tekstuurissa ja lihan irtoamisesta luista. Uunisiipiin ei vain kertakaikkiaan saada samaa rapeutta, kuin grillattuun siipeen. Friteeraus onkin sitten ihan eri maailma ja sielläkin on muutamia eri tapoja valmistaa siipiä. Tuoreista siivistä, tuoreista taikinan kanssa, marinoituja  ja perinteisen yleisesti siipiravintoloissa tarjotut esikypsennetyt ja pakastetut siivet, joita löytää mm. tukusta. Sen kyllä sanon, että ero on valtaisi, kun rasvakeittimen läpi ajetaan marinoitu tuoresiipi vs. pakastettu valmissiipi.

Toinen tärkeä osa on itse kastike. Huonotkin siivet saadaan pelastettua hyvällä kastikkeella ja tässä onkin se breakpointti, joka erottelee hyvä siivet keskinkertaisista. Räkäiset ja limaiset, rasvassa lilluneet uunisiivet muuttuvat varteenotettaviksi ja syömäkelpoisesti hyvällä kastikkeelle. Hyvää dippiä ja kasvikset kylkeen. Bisseä vielä ja itse siivet menettävät täysin oman roolinsa kokonaisuudessa. Ei sen noin pidä mennä – ei ainakaan täällä. Kastikkeita löytyy nykyään hyvät määrät jo valmiina. Jokaiselle varmasti omaan makuun sopivaa. Suosittelen vahvasti – toivon ja rukoilen jopa, että kokeilet myös tehdä edes muutaman kerran kastikkeen itse tai edes hieman tuunaamaan valmiita kastikkeita. Osa sekoittaa tavalliseen Peteen voita tai margariinia. Osa käyttää Peteä suoraan, osa sekoittaa mukaan myös chiliäkin. Ehkä paras valmiskastike omaan makuun löytyy Poppamieheltä – Buffalo Wing Naga. Ostin viime kesänä tukusta gallonan pöntön Peteä pohjaksi omille kastikkeille ja ehkä tänä kesänä kastikkeen taso ylittää postauskynnyksen.

Muutaman vuoden ajan on tullut laitettua marinadeihin viskiä ja on sitä jo kertaillaan ehditty vastaavanlainen settikin sutaisemaan. Jack Danielsin makeus sopii erityisen hienosti kanan ja possun kanssa. Allekirjoittaneella ei enää ole baarikaappia, mutta jääkaapin yläkaapissa on aina pulloa Jack Danielsia!

Viskimarinoidut uunisiivet

• tuoreita siipiä 0,5 – 1kg
• 0,5 – 1 dl Jack Daniels -viskiä
• tuoretta inkivääriä
• valkosipulia
• Worchestershire -kastiketta
• soijakastiketta
• omenaviinietikkaa
• oliiviöljyä

Osta tuoreita, maustamattomia siipiä – El Naturel! Käy chekkaamassa lihatiskit ja kysy tarvittaessa. Pese siivet viileällä vedellä. Sekoita em. aineksia pussiin, joka saadaan siipien lisäämisen jälkeen suljettua. Hienonna inkivääri ja valkosipuli tai aja puristimen läpi. Loraus sitä ja loraus tota toimii – maista! Poista ilmat pussista ja sulje pussi. Itse laitan vielä toisen pussin varmuudeksi ja sitten vain Shake it. Shake it. Shake it like a polaroid picture! Marinoi pari tuntia välillä käännelle pussia.

Siipien paistaminen uunissa. Älä käytä vuokaa tai laita siipiä suoraan pellille. Uivat vain turhaan omassa rasvassa. Hanki vuoka, jossa on ritilä tai laita siivet uuniritilälle keskitasoon ja siipien alle tiputusastia tai pelti, jossa on leivinpaperi ja vettä. Ota siivet huoneen lämpöön ennen paistamista, aseta ritilälle ja rallata uunissa 20 min 250 asteessa. Laske lämmöt 200 asteeseen, käännä siivet ja aja vielä 25 min toiselta puolelta lämpöjen laskun jälkeen. Uunista riippuen pientä hienosäätöä, joskin hyvä tulee. Tosin tämän paistoajan jälkeen noilla lämmöillä siivet alkavat kuivaa. Liha irtoaa luista vetämällä. Niskaan kastiketta oman maun mukaan ja hakkaa mennen tullen kaverin pellillä kärytetyt siivet.

Opittua

• Siivistä tulee mahtavia myös kuivamaustettuna esim. Chilirubilla
• Viskimarinadista saa todella hyvän kastikepohjan
• Siipiin saa lisämakua sivelemällä paiston aikana pintaa sulaa voita erilaisilla mausteilla esim. tällä
• Kokeile siipien glaseeramista paiston lopussa BBQ -kastikkeella
• Hyvä kastike pelastaa ja päräyttää

• kokonainen porsaan sisäfile
• sinihomejuustoa
• Chipotletahnaa
• Basilikaa
• valkosipulia
• öljyä
• suolaa ja mustapippuria

Täytetyt possurullat ovat ensinnäkin jäätävän helppoja valmistaa ja toisekseen – vietävän hyviä! Käytännössä rullaan voit laittaa täytteeksi ihan mitä mieleen juolahtaa eli on varioitavissa todella laajasti.

Poista ensin fileestä kalvot. Itse poistin pienemmästä päästä 1-2 cm palan. Leikkaa veitsellä pitkittäissuuntaisesti 1/3 osa fileen reunasta, mutta ÄLÄ LEIKKAA LÄPI. Avaa taitoksesta, jolloin toinen puoli on ohuempi (1/3 osa fileestä) ja toinen paksumpi (2/3 fileestä). Leikkaa vielä taitoskohdasta paksumpi osa kahteen yhtä paksuun osaan, mutta ÄLÄ LEIKKAA LÄPI. Näin ollen saat fileestä tasapaksun, avatun fileen. Ulkofilepala on jonkin verran helpompi leikata, mutta sisäfiilestä saa kyllä hirrrvveen nätin. Eli ensin 1/3 osa, sitten taitoskohdasta 2/3 osa kahteen yhtäpaksuun osaan. Nuiji hieman ja sitten vain maustamaan. Toinen vaihtoehto on tehdä fileeseen tunneli veitsellä, mutta nyt tehdään rullia.

Uuniin lämpöjä 200 astetta. Levitin fileen päälle Poppamiehen Chipotletahnaa, muutama pala valkosipulia (tuntuu), sinihomejuustoa paloina, Basilikaa ja paistettua punasipulia. Rullaa tiukaksi paketiksi ja sido narulla. Päät kannattaa kääntää sisään, sitoa narulla, koska juusto tuppaa sulamaan ja valumaan pois. Hiero pintaan öljyä – suolaa ja mustapippuria.

Ruskista pannulla tai parilalla ja nakkaa uuniin pannuineen päivineen. Käännä file saumapuoli ylöspäin, jotta juusto ei valu pois. Itse käytin paistomittaria ja nappasin lihan pois n. 20 min kohdalla, kun sisälämmöt näytti tasan 70 astetta. Kääräise folioon, anna huilia 10 min ja paloittele.

Anisporkkanat

Leikkaa porkkanat hieman pienemmiksi siivuiksi. Lisää höyrytyskattilan veteen kourallinen tähtianista (laita reippaasti). Höyrytä sopiviksi. Tähtianis antaa porkkanoille hienon sävärin. Kokeile myös sushin valmistuksessa. Huikea!

Hävettävän vähän on Helvetinköökissä sushia laitettua viimeisten tuherrusten jälkeen. Ja vastoin yleistä käsitystä, sushi ruokalajina on helpohkoa laittaa. Helpohkoa, mutta aikaa vievää.

Lets Sushi! Varaa riittävästi aikaa valmistukseen. Ensinnänkin – haluat tuoreet raaka-aineet. Kasvisten osalta tämä on helppoa, mutta hanki myös kalat tai muut ryömijät tuoreina, mikäli mahdollista. Jättikatkaravut löytyy ilmeisesti pakasteena – jätä ne liemessä kelluvat sinne kaupan hyllyyn! Mitä suurempia pyrstöjä, sen parempi! Pyrstöjä keitettäessä seivästä ryömijä puutikulla, jotta pyrstö ei mene täysin mutkalle. Osta wasabijauhetta ja tee tahnaa itse, jolloin siitä voi nypertää esillepanoon koristeita. Täältä löytyy muutama kuva.

Sushiriiriisin valmistus

Keitä riisi pakkauksen ohjeen mutta, nyrkkisääntö menee jotakuinkin 300g riisiä ja 3½ dl vettä riittää kahdelle hengelle hienosti. Huuhtele riisiä siivilässä kylmällä vedellä, kunnes vesi on täysin kirkasta. Pyöritä hieman kädellä, mutta jatka kunnes vesi on tosiaan kirkasta. Riisit kattilaan, vesi niskaan ja kiehauttamisen jälkeen laske lämpöjä ja hauduta hiljaksiin n. 10 min. Levy pois päältä ja anna hautua vielä 10-15 min. Älä avaa kantta!

Kun riisi hautuu, valmista sushiriisimauste. 2 rkl riisiviinietikkaa, 1 rkl sokeria ja ½ tl suolaa. Kattilaan, sekoittele lämmetessä ja nappaa pois, kun sokeri on liennut. Kumoa haudutettu riisi laakeaan ja tasapohjaiseen astiaan ja kaada sushiriisimauste päälle. Sekoittele varovasti esim. lastalla ja jäähdytä samalla esim. viuhkalla, kunnes riisi on huoneenlämpöistä. Peitä kelmulla, jätä huoneen lämpöön ja käytä mieluiten heti tai muutaman tunnin sisällä.

Kasvisten valmistelu

Huuhtele kurkku ja leikkaa keskeltä pitkittäissuunnassa, tee samoin seuraavalle muutamalla suikaleelle. Poista pehmeä siemenosa ja leikkaa halutun paksuisia suikaleita. Suosittelen tekemään ohuehkoja ja saa trimmata – tulee nätti! Tee porkkanoille samoin eli nättejä ½-1 cm paksuisia suikaleita. Porkkanoita kannattaa hieman höyryttää, jolloin ovat mukavempia käsitellä. Älä höyrytä liikaa, muutama minuutti. Lisää veteen loraus riisiviinietikkaa tuomaan hieman sävyä. Viilennä porkkanat lävikössä kylmällä vedellä, peitä kasvikset kelmulla ja jääkaappiin. Kokeile myös esim. basilikaa tai pinaattia!

Lohifileen valmistus

Sushin tekeminen on myös hyvä mahdollisuus treenata omia fileointitaitoja! Muista terävä veitsi ja anna mennä. File kannattaa trimmata kunnolla – tummat kohdat, nahka kunnolla pois. Kuten kasvikset, leikkaa pitkittäissuunnassa ohuita suikaleita. Näitä käytetään makirullissa kasvisten tapaan. Leikkaa nigiripaloille ohuita paloja poikittaissuuntaisesti, pienessä kulmassa.

Kanaa tai härkää

Kannattaa kokeille myös kanaa ja härkää esim. makirullissa. Tee vain riittävän pitkiä ja ohuita paloja. Esim. kanafileestä saa siistejä suikaleita. Marinoi hetki jääkaapissa esim. pussissa: soijaa, omenaviinietikkaa, tuoretta inkivääriä, muutama valkosipulinkynsi ja loraus öljyä. Paista nopeasti pannulla, peitä kelmulla ja viilennä jääkaapissa. Härän kanssa kannattaa kokeilla vastaavaa esim. teriyakimarinadia.

Makirullat

Makirullissa kannattaa käyttää mielikuvitusta ja kokeilla erilaisia vaihtoehtoja yhdistelemällä eri raaka-aineita, joita olet ennakkoon valmistanut. Tärkein nyrkkisääntö mielestäni on tehdä riittävän pieniä rullia. Älä käytä koko noriarkkia (kuivattua merilevää), vaan max 2/3 osa. Näin ollen rullat pysyvät pienempinä ns. yhden suupalan setteinä. Mikäli väännät rullat koko arkin täyteltä, rullasta tulee vain turhan iso. Tee myös mieluummin erilaisia vaihtoehtoja sen sijaan, että yrität laittaa yhteen rullaan kaikkia lisukkeita. 1-2 raaka-ainetta toimii vallan mainiosti. Myös wasabitahnan kanssa kannattaa kokeille. Jätä jokunen rulla kokonaan ilman ja niihin joihin laitat – pieni hipaisu riittää! Voit tarjoiluvaiheessa laittaa tahnaa tarjolle, mikäli joku haluaa lisää potkua. Ja lopuksi – ota työpisteen viereen kipollinen haaleaa vettä, johon lorautat hieman riisiviinietikkaa. Sushiriisin käsittely on huomattavasti mukavempaa, kun kostutat käsiä.

Bampurullamatto helpottaa rullaamista – hanki sellainen heti! Noriarkista puolet tai 1 / 3 osa pois ja matolle kiiltävä puoli alaspäin, pitkä reuna itseenpäin. Kostuta käsiä ja leviä riisiä tasaisesti, pienenä kerroksena arkin päälle. Jätä toiseen reunaan 1-2 cm arkkia tyhjää. Tee suikaleelle pieni ura poikittain, kevyesti painamalla, lisää halutessa sipaisu wasabitahnaa ja suikale päälle. Aloitan rullaaminen, tue täytettä itseesi päin, jotta saat rullan pysymään sopivan tiukkana pakettina. Kun pääset tyhjään kohtaan asti, kostuta sitä hieman vedellä ja tee rulla loppuun. Pyöritä maton avulla tasaiseksi. Kostuta terävää veistä ja leikkaa ensin reunapala pois ja sen jälkeen makirullia 1-2 cm paksuisina paloina. Päälle voi koristeeksi ripotella seesaminsiemeniä. Miksaile lohta, kanaa, kasviksia. Mikäli edellinen onnistuu, kuin tanssi, kokeile tehdä California -tyylisiä rullia. Näissä et käytä merilevää, vaan bambumaton päälle laitat tuorekelmupalan, jonka päälle riisi ja täyte. Hieman haasteellisempi, mutta erittäin näyttävä!

Nigiripaloja

Toinen helppo perussushiohje on nigirisushi eli pieni pala riisiä, jonka päälle laitetaan esim. lohta tai ravunpyrstö. Kuten rullissa, älä tee nyrkin kokoisia paloja, vaan pyri tekemään mahdollisimman pieniä. Kostuta käsiä ja ota ruokalusikallisen kokoinen pala riisiä ja pyöritä sitä kädellä puikulan muotoon. Älä paina liikaa, koita saada siisti, tasainen ja napakka pala. Päälle voit sipaista hieman wasabitahnaa ja päälle lohipala. Lohi lienee yleisin ja helpoiten hankittavissa oleva raaka-aine, mutta kun sattuu eteen, kokeile myös tonnikalaa tai ruijanpallasta.

Tarjoilu ja esillepano

Kun olet muutaman kerran vääntänyt sushia ja huomannut, että pyrit koko ajan vain kauniimpaan lopputulokseen, haluat myös panostaa esillepanoon. Siistin fiinisti, hieman hyvää valkoviiniä rinnalle. Tuoretta säilöttyä inkivääriä eli garia, sekä sushisoijaa. Wasabitahnaa, jota kukin voi lisätä makujensa mukaan. Hanki kunnon puikot, mieluusti puiset. Ja kun noudatit vinkkiä, teit paloista mukavan pieniä – dippaus soijaan ja yhden suupalan makuelämyksiä kohden. Garilla hieman neutralisointia ja sitten jatketaan. Mikäli tällä ei pisteet nouse, niin millä sitten?

• Jalapeno ja Aji Cristal chilejä
• maustamatonta tuorejuustoa
• pekonia
• juustoraastetta
• kermaa
• mustapippuria & suolaa
• Kauhukeittiön Chilirub
• Texas Pete -kastiketta (optional)

Jalapeno Poppersit ovat herkullisia grillattuina ja varmaan ne parhaimmat saadaan friteeraamalla eli pakostihan näihin joudutaan vielä palaamaan. Samoin juustolla täytetyt Aji Cristalit pekoniviipaleissa, viihtyvät erinomaisesti lihan kyytypoikana. Kaamoksen keskellä näistä saa herkullisia myös uunissa. Tosin chilit pitäisi olla tuoreita mm. maun ja itse työstämisen vuoksi. Pakastettu chili kun tuppaa vetistymään, kun sen sulattaa tai sitten ei ole mennyt kuten Strömsösä. Chilipekonikermajuusto -nälkään tämä toimii erinomaisesti.

Jalapenoista kannattaa leikata 1/3 osa poikittaissuuntaisesti ja poistaa siemenet. Elä hukkaa tuota hattua, vaan laita se hetkeksi sivuun. Ajista nappasin pään pois, hieman pyörittelyä käsissä ja siemenet irtoaa kuin itsestään. Sekoitin 2 rkl Kauhukeittiön Chilirubia 100g maustamattomaan tuorejuustoon ja tunkea näpertin juustomassaa chilien sisälle. Vaihtoehtoisesti voit täyttää chilit maustamattomalla tuorejuustolla. Huikeata jälkeä tulee myös, mikäli korvaat tuon tuorejuuston sinihomejuustolla! Pekonisiivu ympärille ja vuokaan. Päälle juustoa, mustapippuria ja suolaa. Lämmitä hieman Texas Peteä ja nakkaa juustojen päälle – tästä tuo nimikin lähti – ja kaada vielä loraus kermaa. Uunissa 225 asteessa reipas 25 min. Poistetaan, kun alkaa tummua – hetkeksi sivuun. Kylkeen hyvää lihaa ja muuta mukavaa.

On muuten tullut nähtyä jossain Amazonin -verkkokaupassa Jalapeno Popperseille tarkoitettuja telineitä, joilla niitä on kätevä paahtaa uunissa. Chilit nököttää pystyasennossa, eikä juusto pääse valumaan pois. Tulista settiä, mutta tuo Aji Cristal-pekoni-kerma-juusto vaan toimii erinomaisesti!

Kannattaa myös kokeilla ihan perusversiota ilman juustoraastetta ja kermalla lotraamista. Täytät vain Jalapenot tuorejuustolla, kietaiset pekonia ympärille ja paahdat uunissa mielellään ritilän päällä. Ja kun oikein kunnolla haluat räjäyttää – teet homman friteeraamalla.

Niin… kukaan ei kuitenkaan lue loppuun asti, joten laitetaan se varoitus tänne. Pientä määrää chiliä nyt käsittelee ihan paljain käsin, toki riippuen chileistä. Perus Jalluista ja Ajistakin saattaa kädet olla riipivän tuliset loppuillan. Ja olet varmasti kuullut tai lukenut, että kädet pitää pestä hyvin? Kyllä. Tee niin. Ellet usko, kokeile. Pese kädet nopeasti kokkauksen jälkeen ja kuivaa. Homma jiirissä. Seuraavalla vessareissulla pesaise naama vedellä… Ja kohta tämän lisäksi ihmettelet, mikä helvetti toisessa päässä polttelee!

• valkosipulijauhetta
• mustapippuria
• oreganoa
• savustettua merisuolaa
• persiljaa
• sinapinsiemeniä
• paprikajauhetta
• korianteria
• ruokosokeria
• kourallinen limenlehtiä
• Birds Eye chiliä

1 tl riittänee per mauste. Murskataan morttelissa, jolloin seoksen voi jättää sopivan rouheaksi tai aja tehosekoittimella jauheeksi. Sopii erinomaisesti mm. kanansiipien tai ribsien kanssa. Hierotaan lihan pintaan tai lisätään marinadiin esim. Jack Danielsin ja öljyn sekaan. Kannattaa kokeille eri makujen yhdistelemistä rohkeasti!

Se on leipuri Hiivatti hiljaksiin tutustumassa leipomisen ihmeelliseen maailmaan. Kevään kokkauksia varten Helvetinköökkiin hankittiin rivi Kenwoodia ja pitiähän näitäkin lähteä testaamaan Wilburin jalanjäljissä. Vielä pitäisi löytää Tampereelta erittäin hyviä suklaanappeja, mieluiten chilillä maustettuja tai sitten pitää tuunailla itse. Karkkihyllyn edessä hetken pähkäiltyä matkaan lähti muutama pussi M&M Chocoja ja sitten veivaamaan

Keksitaikina:

• 140g voita
• 125g Muscovado -sokeria
• 1,8 dl sokeria
• 1,5 tl suolaa
• 2 kananmunaa
• 2 rkl vanilja-aromia
• 450g jauhoja
• 1 ja 1/4 tl ruokasoodaa
• ½ tl leivinjauhetta
• 3 dl suklaanappeja (2pss M&M Choco 300g)

Voita hieman paloiksi ja pehmiämään huoneen lämpöön. Monitoimikoneella ajetaan sekaisin sokerit, suola ja voi, jolloin massa näyttää ihan maapähkinävoilta. Nakkaa sekaan munat ja vanilja-aromi. Sekoita jauhoihin ruokasooda ja leivinjauhe – sekoita hiljalleen keksimassaan ja aja tasaiseksi. Sekoita sekaan suklaanapit tai esim. pari pussia M&M Chocoja.

Tee pellille leivinpaperin päälle hieman golfpalloja pienempiä kasoja, jotka muokkaat käsin näteiksi, pyöreiksi kiekoiksi – paksuus n. 1cm min. Tein itse hieman isompia ja lopputulos on frisbeen kokoisia kiekkoja! Pellillinen valmis – heitä pakkaseen 30-40 min ajaksi, jonka jälkeen paistoa (siirrä kohmeiset minikiekot toiselle pellille) 150 asteessa, ylimmällä tasolla n. 20 min. Pelti pois uunista ja nappaa keksit leivinpaperin avulla pois pelliltä ja anna jäähtyä jonkin aikaa. Aivan jäätäviä ja potkua löytyy! Lasillinen kylmää maitoa tai reipas kolpakko kahvia! Todella helppo valmistaa ja varioitavissa mainiosti. Nyt etsimään vaan chilisuklaata! Yes – look at that moist!

Jamaikalaistyyppinen Jerk -mausteseos on, kuin mikä tahansa kuivamausteseos eli rub tai spice rub -tyyppinen mausteseos, joka hierotaan lihaan ennen grillaamista, eikä kaipaa sen enempää suomentamista… Suolamarinoin kokonaisen kanan ja lisäsin sekaan 0,5 dl Jack Daniels -viskiä tuomaan vähän lisää vivahteita.

Jamaican Jerk -mausteseos:

• 1 rkl ruokokidesokeria
• 1 rkl NoMu Barbecue -rubia
• 1-2 rkl savustettia merisuolaa
• 1 rkl sitruunapippuria
• 1 rkl sipulijauhetta
• 1 rkl valkosipulijauhetta
• ½ rkl timjamia
• ½ rkl kanelia
• ½ rkl muskottipähkinää
• ½ rkl neilikkaa
• 2 rkl persiljaa
• 1 rkl mustapippurirouhetta
• kourallinen limen lehtiä
• 1 dl oliiviöljyä

Sekoita ja murskaa kuivat aineet esim. isossa morttelissa. Mausteseos näyttää hiekalta. Valkosipulijauheen voisi korvata tässä vaiheessa myös tuoreella valkosipulilla, pieneksi pilkottuna. Lisää sekään öljy ja sekoita. Hiero mausteseosta kanoihin ja kääräiset jokainen pala vielä tuorekelmuun ja anna maustua jääkaapissa 2 tuntia. Nosta huoneen lämpöön 30 min ennen grillaamista eli käytännössä siinä vaiheessa, kun laitat briketit syttymään.

Suolamarinointia 3 tuntia, Jerk -maustumista 2 tuntia ja sitten hiiligrilliin. Valitsin savulastuiksi tällä kertää kirsikkapuuta. Käytössä on pellettejä, joille teen foliosta pienen kuoren, johon pieniä reikiä. Grillaa kanaa 40-60 min (riippuen grillin lämmöistä) epäsuoralla tulella. Pallogrillin toiselle puolella hiilet ja toiselle puolelle pudotusastia rasvoille, jonka yläpuolella kana grillataan. Muista lisätä hiilien yläpuolelle kulhollinen vettä tuomaan grilliin kosteutta. Savustushässäkkä kannattaa laittaa suoraan hiilien yläpuolelle ritilätasolle, jolloin esim. pelleteistä irtoaa miedosti savua. Voimakkaampaa savua saat laittamalla savupommin suoraan hiilien päälle. Varsinkin näin -15 asteen pakkasilla tarkista lihan kypsyys mittarilla, koska oma kana paineli lauteilla melkein täyden tunnin. Liha säilyi erittäin mehukkaana ja mausteseos on huikean herkullinen. Vastaavaa reseptiä pitää testata suoraan pienille koipipaloille, koska näistä tuli miltein tappelu! Finger licking good!

Käytännössä suolalius on vain kylmää vettä ja suolaa. Joukkoon voidaan heittää myös mausteita esim. loraus Jack Danielsiä toimii erinomaisesti kokonaista kanaa grillattaessa! Tai vaihtoehtoisesti sekaan voi heittää tummaa sokeria tai ananasmehua. Lisää kahteen litraan kylmää vettä 1 – 2,5 dl suolaa – sekoita. Kaada astiaan sen verran, että lihat peittyvät. Jääkaappiin esim. ohuet porsaankyljykset 1-2 tuntia, paksummat 3-4 tuntia ja kokonainen kana 3-4 tuntia. Älä ylitä marinointiaikaa, ettei lihasta tule liian suolaista. Nosta kuiville, huutele ja kuivaa. Voidaan grillata sellaisenaan tai maustaa erikseen. Suolan lisäämistä kannattaa harkita, ettei lihasta tule liian suolaista. Suolamarinoitu liha kypsynee karvan verran nopeammin eli tarkista kypsyys esim. mittarilla.

Aika jännää. Se, miten omat makutottumukset muuttuvat vuosien varrella. Tämän päivän aikana soittolistalla on jumpannut normaalista poljennosta poiketen Kauhukeittiön Retrodisco, joka sopii hyvinkin aiheeseen – liikööriin. Tuleepa mieleen reipas 15 vuotta sitten vietetty juhannus, jolloin allekirjoittaneen juomalistaan kuului kaksi koria Perry -päärynäsiideriä. Lämpimänä. Oisko ollut noita aikoja, kun ei tainnut kovinkaan paljoa siidereissä edes valinnanvaraa ollutkaan! Noh – nykyään juomatottumukset on vaihtunut extra dry, punaviini ja viskiosastoihin ja tuota makeaa litkua ei kyllä vapaaehtoisesti osta. Ilmainen onkin sitten eri asia, joka kumoaa tämänkin säännön. Edellistä pohtiessa tulee mieleen toinen äklömakea – banaanilikööriä Kossulla ja Colalla. Makeaa, kuin mikä, kuten tämän postauksen aihe – Kahlua. Olen aina tykännyt kahvilikööreistä. Valkovenäläinen tuplana, vähemmän maitoa – kiitos!

Itse Kahluan kopioimiseen. Muutaman otteeseen netissä tullut törmättyä resepteihin, joista osa on ollut nimellä Kahlua, tai sitten kahvilikööriresepti. Ominaista varmaan kaikille, että kaikista löytyy – yllätys yllätys – helvetisti sokeria! Niin löytyy myös tästäkin Wilburin kloonista. Ehkä se perimmäinen kysymys ylipäätänsä on, miksi hemmetissä tehdä itse, jos valmiin tuotteen saa Alkosta. Itselle – puhdas mielenkiinto itse makua kohtaan, sekä mahdollisuus tehdä itse. 0,7 plo:a kohden hinta muuten putoaa 11€. Alkoon mars ja mukaan plo alkuperäistä vertailukohtaa, Kahlua kahvilikööriä.

Kahlua -resepti

• ½ cup (1,2 dl) sokeria
• 5 tl pikakahvia (Nescafe Original)
• 1 cup (2,2 dl) Agave siirappia (light syrup)
• ½ cup (1,2 dl) kiehuvaa vettä
• 3 dl vodkaa (Finlandia tottakai)
• 1,5 tl vanilja-aromia

En sitten löytänyt mistään maissisiirappia eli taitaa lähinnä olla tuo vaalea Agave. Toinen makuun vaikuttava osa on pikakahvi ja määrä, mutta näillä menee hienosti. Isoon kulhoon sokeria ja perässä pikakahvi (kokeilen itse seuraavalla kerralla 4 tl). Käytännössä toi siirapin määrä on koko 250 ml purkki! Jäi sinne rkl pohjalle. Käädä päälle kiehuva vesi ja sekoita vispilällä, kunnes luulet, että kaikki sokeri ja kahvi on liuennut. Kulho jääkaappiin, sekoittele välillä parin tunnin ajan. Kaavi päältä paksu vaahto ja kaada min. 0,7l pulloon, jonka saat suljettua. Perään vanilja-aromi ja vodkaa. Sheikkaa ja kylmään.

Parin tunnin päästä – väri on hieman vaaleampi, kuin alkuperäisessä, mutta maku ratkaisee. Straightina huomaat pienoisen vivahde eron, mutta valkovenäläisessä et sitäkään! Meni lasit sekaisin, joten tätä voi surutta sanoa klooniksi. Haastan kenet vain sokkotestiin!

Muutaman vuoden tutkistelun ja armottoman testauksen jälkeen on todettava, että parhaat ribsit tehdään hiljaksiin käristellen ja mielellään savustimella. Melkoisen hyvää tulosta saadaan myös pallogrillillä ja isommalla kaasugrillillä. Tällä reseptillä on hyvä lähteä liikenteeseen, mikäli takapihalta ei löydy järeää savumonsteria. Yllättävän hyvää kamaa saadaan myös sähköuunilla. Testattu on myös ribsien keittäminen, mutta sen jälkeen joudut marinoimaan reippaan vuorokauden, että saat lihaan edes jotain makua. Kuivamaisteseos eli rubia niskaan ja pienellä lämmöllä ja pitkään! Lopuksi päälle makuusi sopivaa kastiketta. Rakettitiedettä!

Mausteseos eli rub di duu

• 2 ja 1/4 tl valkosipulijauhetta
• 2 tl suolaa
• 1 tl sokeria
• 1 ja 1/4 tl mustapippurirouhetta
• ½ tl sipulijauhetta
• 1/4 tl timjamia
• 1/4 tl sitruunapippuria

Poista ribsien toiselta puolelta kalvo. Lähtee siististi vetämällä, kunhan saat alulle. Pala talouspaperia auttaa kummasti saamaan otteen. Hiero pintaan oliiviöljyä ja tämän jälkeen äsken sekoitettu mausteseos. Käytä mitä tahansa mausteseosta, mutta käytä sitä reippaasti. Jätä maustumaan.

Uunissa: 120 astetta, ritilän päällä (alla astiaa tms.) 3-4 tuntia. Laita uuniin vesikippo tuomaan edes hieman kosteutta. Suosittelen ainakin 3,5 tuntia.

Pallogrillissä: 120 astetta, epäsuoralla ja savuaromiksi omenapuu. Saa käyttää ribsitelinettä. Lisää myös vesikippo tuomaan kosteutta. Ainakin näin pakkasella tuo lämpötilan pitäminen alhaisena pitkään on mukavan haasteellista. Mikäli ribsejä vedetään liian kuumalla, ne kuivuu. Kypsyy kyllä, mutta kuivuu. 120 astetta ja min. 3 tuntia.

Makea BBQ Glaze

• 2,2 dl ketsuppia
• 2,2 dl vettä
• 3 rkl ruokosokeria
• 4 rkl makeaa omena cideriä (unfiltered Crowmoor)
• 2 ½ tl Dijon sinappia
• 1 tl nestemäistä savua (Hickory)
• 1 tl suolaa
• 1/4 tl sipulijauhetta
• 1/4 tl valkosipulijauhetta
• 1/4 tl mustapippurirouhetta
• 1/4 tl sitruunapippuria

Sekaisin kattilaan ja 2 tuntia miedolla lämmöllä haudutellaan nesteet pois. Väri tummuu ja seos on loppuvaiheilla mukavan paksua. Testissä oli myös Poppamiehenkin myymää Huntsia, eikä em. tarvitse yhtään häpeillä. Maku on tosiaan suhteellisen makeaa – molemmissa.

3-4 tunnin jälkeen ribsit ovat kypsiä. Liha vetäytyy ja luut alkavat näkyä selvemmin. Lihan kuuluu irrota luista nätisti. Ota pala foliota, ribsi poikittain ja loraus makeaa omppuciideriä päälle. Nyytti kiinni ja takaisin löylyyn vielä tunniksi! Loppusuoralla – grilliin tai parilalle ottamaan tarvittavat ralliraidat. Läiski päälle BBQ -kastiketta molemmin puolin. Tarjolle ja ääntä kohden kylmän oluen kera!

Maku on vaivan arvoinen. Varsinkin pallogrillatut ribsit onnistuessaan hakevat vertaistaan. Mausteseoksella ei niinkään ole väliä eli kokeile tätä tai varioi oma. BBQ -kastike antaa ribseille sen loppusilauksen, tämä toimii siinä, missä Hunts tai Bulls Eye, joskin makeutta voisi hieman säätää. Oma suosikki possulle on kuitenkin Poppamiehen Savuomena, miedosti tulinen glaze. Sopii myös suolakeksin ja vuohenjuuston niskaan!